MAINIEMEN

HISTORIA

Kasarmi, vankisiirtola, varavankila

Mainiemen kuntoutumiskeskus on alun perin rakennettu Hämeen 25. reservikomppanian kasarmiksi vuonna 1883. Reserviläisten koulutus Mainiemessä päättyi vuonna 1899. Suomen itsenäistymisen vuonna Mainiemessä toimi vankisiirtola, joka valtiovallan päätöksellä muutettiin itsenäiseksi, väliaikaiseksi varavankilaksi vuonna 1919. Perustamissäännön mukaan Lammin varavankilassa säilytettiin luotettavia kuritushuonevankeja, ehdotonta vankeusrangaistusta ja muuntorangaistusta kärsiviä vankeja. Lammin varavankilan toiminta lakkautettiin kesäkuussa 1923

 

 

 

TYÖLAITOS

Toimikunta tiedusteli valtioneuvostolta mahdollisuutta ostaa Lammin entinen reservikasarmi ja siihen kuuluvat maat sekä rakennukset Hämeen kuntien yhteistä työlaitosta varten. Kun valtiolta saatiin samana vuonna myönteinen vastaus, Hämeen läänin 44 kuntaa päätti elokuussa 1923 perustaa yhteisen työlaitoksen. Työlaitos oli ensimmäinen kuntien muodostaman yhdistyksen ylläpitämä työlaitos. Kuukautta myöhemmin Hämeen Läänin Kuntain Työlaitos ry:n ja Suomen valtion välillä allekirjoitettiin kauppakirja, jolla reservikasarmi rakennuksineen ja maineen siirtyi yhdistykselle 300 000 markalla.

 

Ensimmäinen työvelvollinen saapui Lammin työlaitokseen toukokuussa 1924. Työlaitokseen määrättiin henkilöitä köyhäinhoitolain, huoltoapulain ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoa koskevan lain perusteella. Lisäksi työlaitokseen voitiin määrätä ojennettavaksi kunnalliskotien niskuroivia hoidokkeja, irtolaisia ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjiä. Vuoden 1925 vuosikertomukseen on kirjattu työlaitoksen perustamisajankohdan mukainen toiminta-ajatus:

 

 

”... Työlaitos on olemassa hyvä piiska köyhäinhoitolautakunnille. Varsinkin kunnalliskodeissa tämä piiska tunnetaan hyvin, sillä jos elämä syystä tai toisesta alkaa kunnalliskodeissa käydä rauhattomaksi, ei tarvitse kuin rauhanhäiritsijälle sanoa että lähetetään Lammille, niin tämä sana Lammille vaikuttaa kuin rauhan enkeli…”

 

Työlaitoksessa oli sekä miesten että naisten osasto. Vuonna 1962 naisten osasto lakkautettiin. Naisten osasto avattiin jälleen 17 vuotta myöhemmin Lammin huoltolaan, jolloin naisille oli kuusi hoitopaikkaa. Alkoholistihuoltola Työlaitoksen perustanut yhdistys toimi noin kymmenen vuotta, sen jälkeen työlaitoksesta vuoden 1932 lain mukaan vastasi kuntainliitto. Lokakuussa 1946 sosiaaliministeriö ja Hämeen työlaitos sopivat alkoholistihuoltolan perustamisesta työlaitoksen yhteyteen. Huoltolassa oli pitkälle alkoholisoituneita varten erityinen suljettu osasto. Jatkosota oli juuri päättynyt, alkoholiongelmaisten määrä lisääntynyt ja silloisen hoitokäsityksen mukaan tarvittiin tällaista laitosta. Alkoholistipaikkoja varattiin 40 ja kaikki huollettavat lähetettiin muista laitoksista. Periaatteena oli, että Lammille lähetettiin vain kaikkein hankalimmat huollettavat. Alkoholistihuollettavat pitivätkin jo pelkkää Lammille lähettämistä rangaistuksena. Alkoholistien hoitotavat muuttuivat ja pakkohoitoa käytettiin harvoin. Vuonna 1970 suurin osa huollettavista oli hakeutunut hoitoon vapaaehtoisesti, eikä lopulta osastolla ollut enää ketään.

Työlaitoksen perustamista valmisteleva kokous pidettiin huhtikuussa 1923

 

PÄIHDEKUNTOUTUS

Vuoden 1977 maaliskuussa astui voimaan uusi elatusturvalaki, joka teki perinteisen työlaitostoiminnan vähitellen tarpeettomaksi.

Viimeiset elatusvelvolliset vapautuivat Hämeen työlaitoksesta 31. maaliskuuta 1977. Huoltolatoiminta oli alkanut vuonna 1946 sopimuksenvaraisena, mutta uuden lain mukaan siitä tuli lakisääteinen. Heinäkuussa 1977 sosiaalihallitus hyväksyi huoltolaan 51 hoitopaikkaa ja 45 paikkaa oli varattu lähinnä kroonisia alkoholisteja varten.

Lammin huoltola Tammikuussa 1978 Hämeen työlaitoksen nimi muuttui Lammin huoltolaksi ja sen ylläpitäjänä oli Lammin huoltolan kuntainliitto. Työlaitostoiminta kuitenkin käytännössä vielä jatkui, koska muutamia huollettavia hoidettiin vielä vanhojen lakien mukaan. Samaan aikaa sosiaalihallitus alkoi toimia niin, että entiset kunnalliset työlaitokset muutettaisiin vuoden 1980 aikana vain päihdeongelmaisia hoitaviksi laitoksiksi.

Mainiemen kuntoutumiskeskus Lammin huoltolan kuntainliitto muutti nimeään jälleen vuonna 1984, jolloin nimeksi tuli Hämeen päihdehuollon kuntainliitto. Vuonna 1989 Lammin huoltolan nimi muuttui Mainiemen kuntoutumiskeskukseksi. Sen tehtävänä oli kuntouttaa päihdeongelmaisia miehiä ja naisia ja tukea myös heidän perheitään. 1980-luvulla Mainiemessä yleistyivät ryhmä- ja keskusteluterapia sekä perhetyö. Keskuksen ylläpitäjän uudeksi nimeksi tuli vuoden 1993 alussa Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä.

 

Taloudellisesti kireät 1990-luvun alkuvuodet olivat vaikeita Mainiemelle. Muutokset olivat nopeita ja dramaattisia. Vuonna 1993 paikkaluku aleni 70:stä harkinnan jälkeen 40:ään.  Asiakkaiden määrä pieneni 65 prosentilla vuosina 1990-1995. Henkilökuntaa oli 45 vielä vuonna 1990, mutta viisi vuotta myöhemmin enää 13. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen aallonpohja koettiin vuonna 1994, jolloin Tampere ja Lahti lopettivat Mainiemen käytön. Vaikeuksista huolimatta Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminta on jatkunut ja vaikeudet on voitettu. Lahti aloitti Mainiemen käytön uudelleen vuonna 1996 ja Tampere seuraavana vuonna. Hoitopaikkoja oli vuonna 2004 yhteensä 42 ja vuonna 2007 paikkoja on lisätty 45:een. Mainiemen päihdekuntoutustoiminta loppui syksyllä 2014. SPR aloitti Mainiemessä pakolaisten hätämajoitusyksikön syyskuussa 2015, sen toiminta jatkuu edelleen. Mainiemi siirtyi nykyisille omistajilleen, Anne Lehdolle ja Juho Nummenmaalle vuoden 2015 lopulla.

YHTEYSTIEDOT

Mainiementie 12, 16900 LAMMI

 040 555 6957

etunimi.sukunimi@mainiemi.net

SEURAA MEITÄ